Kuten hyvin tiedämme, suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Mutta olemme myös maailman osuustoiminnallisin, sillä lähes jokaisella suomalaisella on jäsenyys vähintään yhdessä osuuskunnassa. Miten osuustoiminta ja onnellisuus liittyvät toisiinsa?

Suomen kärkisijaa YK:n Onnellisuusraportissa selittää erityisesti toimiva hyvinvointivaltiomme ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Suomalaisten onnellisuus kumpuaa itse asiassa samoista juurista kuin osuustoiminta: yhteisöllisyydestä, luottamuksesta ja osallisuudesta.

Osallisuus lisää onnellisuutta

Osallisuus on suomalaisen yhteiskunnan koossa pitävä voima – se ilmenee yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään. Osuuskunnan jäsenyys on yksi tämän osallisuuden muoto. Osuustoiminnan arvot kuten omatoimisuus, demokratia, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus rakentavat luottamusta ja kokemusta yhteisestä vastuusta. Osuustoiminta mahdollistaa yritystoiminnan jäsenen omaksi eduksi ja kannustaa tekemään hyvää koko yhteiskunnalle. Näin syntyy myös onnellisuutta.

YK:n raportti on saanut inspiraationsa Bhutanin valtion kehittämästä bruttokansanonni-mittarista. Se muistuttaa, että hyvinvointi ei synny vain taloudellisesta kasvusta, eikä ole mitattavissa pelkällä BKT:lla. Rakennuspalikoita ovat kestävä kehitys, kulttuurin säilyttäminen, hyvä hallinto ja sosiaalinen tasa-arvo. Nämähän ovat kaikki osuustoiminnan arvoja! Osuuskunnat ovat siis yritysmaailman sovellus edistää bruttokansanonnea: ne tuottavat hyvinvointia, eivät vain voittoa.

Onnellisuustutkija Frank Martela tuo esiin myös yhden mielenkiintoisen näkökulman suomalaisten onnellisuuteen. Status ei ole suomalaisille niin tärkeää. Meillä ei ole samanlaista luokkayhteiskuntaperinnettä ja olemme tottuneet yhdenvertaisuuteen. Olemme onnellisia, kun saamme tehdä yhdessä – tasa-arvoisesti. Ja siitä juuri osuustoiminnassakin on kyse: ihmisen ei tarvitse omistaa eniten ollakseen arvokas, riittää, että on osa yhteisöä.

Onnellisuuden rakennuspalikat

Martelan mukaan onnellisuus ei ole pelkkää hyvää oloa, vaan kokemusta merkityksellisyydestä ja osallisuudesta. Hän viittaa Edward Decin ja Richard Ryanin kehittämään itsemääräämisteoriaan, jonka mukaan hyvinvoinnin ja onnellisuuden perusta rakentuu kolmen psykologisen perustarpeen varaan: autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Ja kappas, nämä kolme elementtiä löytyvät myös osuustoiminnan ytimestä!

Tutkijoiden mukaan autonomia toteutuu, kun ihminen voi aidosti vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja kokea, että omalla panoksella voi vaikuttaa yhteiseen hyvään. Osuuskunnat tarjoavat juuri tällaisen mahdollisuuden. Me suomalaiset tarvitsisimme itse asiassa enemmän osuuskuntia esimerkiksi juuri sote- ja kulttuurialalle. Näin ihmiset voisivat itse tarttua aikamme haasteisiin, löytää ratkaisuja ja kokea oman toiminnan vaikutukset konkreettisesti.

Kyvykkyys taas syntyy tutkijoiden mukaan siitä, että ihmiset voivat toimia yhdessä konkreettisten tavoitteiden puolesta, nähdä työnsä tulokset ja kokea osaavansa. Parhaimmillaan jäsenyys osuuskunnassa vahvistaa tätä kokemusta, kun jokaisella on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon demokraattisesti ja vaikuttaa yhteisiin tavoitteisiin.

Erityisesti suurempien osuuskuntien tulisi tukea jäsentensä osaamisen kehittymistä entistä enemmän, sillä aktiivinen osallistuminen ja koulutus, osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti, ovat myös keskeisiä kyvykkyyden ja hyvinvoinnin vahvistajia.

Yhteisöllisyys onnellisuuden rakentajana on tietenkin myös osuustoiminnan ytimessä. Ihminen tarvitsee yhteyttä toisiin ihmisiin voidakseen hyvin ja osuuskunnat luovat puitteita tälle yhteydelle – paikallisesti, alueellisesti ja kansallisestikin. Osuuskunnat tarjoavat mahdollisuuden kuulua johonkin ja toimia yhteiseksi hyväksi.

Kun hyvinvointivaltion rakenteet murenevat ja yksinäisyys lisääntyy, osuustoiminta voi olla se liima, joka pitää yhteisöt koossa. Se lisää osallisuutta, vahvistaa autonomiaa ja luo yhteyttä eli juuri niitä asioita, joita ilman onnellisuutemme ei säily.

Suomalainen onnellisuus on tulevaisuudessa ehkä osuustoiminnan varassa.

Lähteinä käytetty:
Frank Martela: Itsemääräämisteoria – Eli onnellisen elämän kolme keskeisintä tekijää, https://frankmartela.fi/2014/04/04/itseohjautuvuusteoria-eli-kolme-vastausta-siihen-mika-tekee-ihmisen-onnelliseksi/

Frank Martelan haastattelu Meillä Kotona -lehdessä 3/2025 (kirjoittanut Jenni Kleemola),https://www.meillakotona.fi/artikkelit/frank-martela-ja-suomalainen-onni